Suomalaiset ovat, muiden pohjoismaalaisten tapaan, olleet aina yllättävän halukkaita maksamaan veroja valtiolle ja kunnille. Onhan verotus avainasemassa hyväksi havaitun pohjoismaalaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Kukapa ei maailman parhaasta yhteiskuntamallista pitäisi?
Silti minua ihmetyttää se valtava vimma, joka suurella osalla suomalaisista on. Nimittäin se veronmaksuvimma, jota sivistyneemmin myös veronmaksuhalukkuudeksi kutsutaan. Monissa kyselyissä ennen kuluneen kevään eduskuntavaaleja jälleen kysyttiin suomalaisilta perinteiseen mustavalkoiseen tapaan: Kumpi on mielestänne parempi keino talouden tasapainottamiseksi, verojen korotus vai menoleikkaukset?
Ensimmäisenä tulee mieleen näitä kyselyjä ja niiden tuloksia lukiessa UKK:n legendaarinen lausahdus: Saatanan tunarit!
Onko olemassa muitakin talouden tasapainottamisen keinoja?
Ihan kuin tämä talouden hoitaminen olisi pelkästään verojen korotusten tai menoleikkausten varassa. Esimerkiksi kunnilla on vielä lukuisia käyttöönottamattomia tuottavuuden tehostamiskeinoja. Näitä keinoja ovat mm. palvelusetelit, SoTe-alan yrityksien palvelut, kansalaisjärjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat, digitaaliset /sähköiset sovellukset palveluiden järjestämisessä. Mitä jos se hyvinvointiyhteiskunta ja sen tuottamat palvelutkin vääntäytyisivät tänne Internetin ihmeelliseen maailmaan, me asiakkaat ja kuntalaiset olemme jo täällä.
Olen jo vuosia ihmetellyt sitä, etteivät poliittiset päätöksentekijät pääse millään aatteellisista poteroistaan ylös ja tunnusta, että jokin välimuotokin verojen korotuksilla ja juustohöylällä on olemassa.
Kirjoitan aiheesta, koska pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli on tällä menolla hinnoittelemassa itsensä ulos maailmanlaajuisesta kilpailusta. Samalla kokonaisveroaste sekä etenkin työn ja pääoman verotus ovat liian korkealla, jotta voisimme tosissamme puhua Suomen kilpailukyvystä ja kestävästä talouskasvusta.
Lafferin käyrä - sosialistin painajainen
Lafferin käyrä selkeyttää tätä kokonaisveroasteen problematiikkaa. Se on ekonomisti Arthur Lafferin kehittämä yksihuippuinen käyrä (kuvio 1), joka kuvaa valtion verotulokertymää suhteessa kokonaisveroasteeseen. Katsotaanpa!
Kuvio 1. Lafferin käyrä (Wanniski, J. (1978) Taxes, revenues and the "Laffer curve". The Public Interest.)
Nyt jo nokkelimmat tekivätkin huomion, ettei kunnallisveroprosentin, tai minkään muun veron nostaminen, maailman tappiin asti olekaan se fiksuin mahdollinen keino. Helppo ja vasemmistolainen keino se kylläkin on, mutta mitään fiksua siinä ei ole. Kuvio siis selventää seuraavan tosiasian: Verotulokertymän maksimipiste on kokonaisveroasteen ollessa jossakin 35 % ja 70 % välimaastossa. Kun maksimi ylitetään, valtion verotulot kääntyvät täten laskuun.
Suomen kokonaisveroaste on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kuten YLE eilen uutisoi. OECD:n mukaan (kuvio 2) Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 2010 42,2 %, kun viisi vuotta aiemmin se oli melkein kaksi prosenttiyksikköä korkeampi. Silti olemme EU15 -maiden joukossa keskimääräistä kovempi verottaja. Ylen uutisen mukaan kovimmin ovat verottaneet mm. Portugali, Kreikka ja Italia. Viimeaikaisiin uutisiin vedoten, veroastetta nostamalla ei portti taivaaseen aukene - lainaneuvotteluihin kyllä.
| 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
| Suomi | 44,0 | 43,5 | 43,0 | 43,1 | 43,1 | 42,2 |
| EU 15 | 39,6 | 39,7 | 39,6 | 39,2 | ||
| OECD | 35,2 | 35,4 | 35,4 | 34,8 |
Kuvio 2. Kokonaisveroaste Suomessa, EU15-maissa ja OECD-maissa (prosenttia bruttokansantuotteesta) (Lähde: OECD, Tilastokeskus)
Voisiko Suomi olla uranuurtaja pohjoismaiden joukossa ja näyttää, miten kokonaisveroastetta laskemalla, työntekoon ja -teettämiseen kannustamalla sekä elinkeinorakennetta monipuolistamalla voidaan pitää hyvinvointiyhteiskunta raiteilla? Valtion ei tarvitsekaan olla kansalaisten äiti, vaikka joku ehkä niin haluaisikin.
Ettei sanailu loppuisi vielä tähän niin otanpa esille Tilastokeskuksen eilen julkistaman uutisen "Verot vauhdittavat inflaatiota". Tekstissä inflaatioasiantuntijaksi tituleerattu Ilkka Lehtinen varoittaa, että "EU-maiden inflaatio ei johdu talouden ylikuumenemisesta, vaan veronkorotuksista ja kansainvälisiltä markkinoilta tulevista hintapaineista".
Mielestäni kaikkien meidän veronmaksuhalukkaiden kansalaisten tulisi miettiä hieman tarkemmin ja kriittisemmin seuraavan kerran, kun vastaamme kysymykseen "Kumpi on mielestänne parempi keino talouden tasapainottamiseksi, verojen korotus vai menoleikkaukset?"
Vastakysymykseksi voisikin tokaista, eikö näitä kyselyjä voisi suunnitella jokin hieman talousfiksumpi toimija vai voinko valita välimuodon näistä kahdesta.
PS. Uutta hallitusohjelmaa odotellessa.
